[Etusivu]
[Sisältö]
[Luku
I
II
III
IV
V
VI]
[Hakemisto]
[Ylempi pääsivu]
[Edellinen sivu]
[Seuraava sivu]
Funktiolla voi olla derivaatta useissa pisteissä, kuten itseisarvofunktiolla esimerkissä 3.1.1. Sanotaankin, että funktio
on derivoituva avoimella välillä
,
jos derivaatta
on olemassa jokaisessa välin pisteessä
. Välin pisteissä lasketuista derivaatoista muodostuu tällöin derivaatta eli tarkemmin derivaattafunktio
. Derivaattafunktiosta käytetään mm. merkintöjä
Keskimmäistä muotoa käytetään erikoisesti silloin, kun halutaan korostaa sitä, minkä muuttujan suhteen derivoidaan (varsinkin, jos funktion lausekkeessa on muitakin muuttujia kuin
). Muoto
on taas käyttökelpoinen erityisesti silloin, jos funktiota ei ole nimetty tai derivointi kohdistetaan funktiolausekkeeseen.
Esimerkistä 3.1.1 näkyy, että itseisarvofunktiolle
on
,
kun
,
ja
,
kun
. Nollassa derivaattaa ei ole.
Esimerkin 3.1.1 todistuksesta näkyy myös se, että
kaikkialla. Erotusosamäärän avulla on helppo osoittaa, että yleisemmin
kaikkialla (kun
ja
ovat vakioita). Erotusosamäärä on nimittäin vakio:
Esimerkin 3.1.1 mukaan itseisarvofunktio
on derivoituva jokaisella sellaisella välillä, joka ei sisällä nollaa sisäpisteenään.
Huomaa erikoisesti, että tämän mukaan itseisarvofunktio
on derivoituva sekä välillä
että välillä
,
mutta ei kuitenkaan koko välillä
.