Funktio on jatkuva, jos sen kuvaaja on yhtenäinen, katkeamaton käyrä. Jos funktion kuvaaja katkeaa jossakin määrittelyjoukkonsa pisteessä, sanotaan funktion olevan epäjatkuva tässä kohdassa. Näin funktion jatkuvuus kuvaillaan havainnollisesti.
Jatkuvuus määritellään tarkemmin raja-arvokäsitteen avulla. Funktio 
 on 
jatkuva kohdassa 
, jos
Muutoin funktio 
 on 
epäjatkuva kohdassa 
. Kohtaa 
 kutsutaan tällöin funktion 
 
epäjatkuvuuskohdaksi. 
Jotta funktio 
 olisi jatkuva kohdassa 
, sen on toteutettava kolme ehtoa: funktiolla pitää olla raja-arvo kohdassa 
, sen on oltava määritelty ko. kohdassa ja funktion raja-arvon ja funktion arvon täytyy olla yhtäsuuret tässä kohdassa. Yllä olevan kuvan ensimmäisellä funktiolla ei ole raja-arvoa kohdasssa 
 ja siksi se on epäjatkuva tässä kohdassa. Toisen kuvan funktion kuvaaja katkeaa kohdassa 
, koska funktio ei ole määritelty tässä kohdassa. Kolmannella funktiolla on raja-arvo kohdassa 
 ja se on myös määritelty tässä kohdassa, mutta funktion arvon ja raja-arvon ollessa erisuuret, funktio ei kuitenkaan ole jatkuva ko. kohdassa. 
Edellisen huomautuksen nojalla funktio 
 on jatkuva kohdassa 
, jos on voimassa
Ensimmäinen yhtäsuuruus takaa raja-arvon olemassaolon ja toinen taas funktion arvon ja raja-arvon yhtäsuuruuden kohdassa 
. Tätä ehtoa käytetään erityisesti tutkittaessa paloittain määriteltyjen funktioiden jatkuvuutta määrittelyvälien päätepisteissä. 
Edellisessä luvussa esitellyistä funktioista polynomifunktiot ovat jatkuvia koko reaalilukujen joukossa. Rationaalifunktiot ovat jatkuvia muualla paitsi nimittäjän nollakohdissa, joissa niitä ei ole määritelty. Potenssi-, juuri-, eksponentti-, logaritmi-, ja trigonometriset funktiot ovat kaikki määrittelyjoukossaan jatkuvia. Raja-arvon laskusääntöjen nojalla on helppo osoitaa, että jatkuvien funktioiden summa, erotus, tulo ja osamäärä ovat myös määrittelyjoukossaan jatkuvia. Lisäksi jatkuvista funktioista muodostettu yhdistetty funktio on määrittelyjoukossaan jatkuva.
Valtion tuloveroasteikko oli vuonna 1997 seuraavan taulukon mukainen
Muodosta funktio, joka ilmoittaa valtion tuloveron 
 (mk) verotettavan ansiotulon 
 (mk) funktiona. Onko tämä funktio jatkuva?
Valtion tulovero verotettavan ansiotulon 
 (mk) funktiona on
Koska verofunktio on kaikilla määrittelyväleillään ensimmäisen asteen polynomifunktio, joka on kaikkialla jatkuva, sen ainoat mahdolliset epäjatkuvuuskohdat ovat määrittelyvälien päätepisteet.
voimassaolo erikseen jokaisen määrittelyvälin päätepisteessä. Oheiseen taulukkoon on laskettu verofunktion vasemman- ja oikeanpuoleiset raja-arvot sekä funktion arvo näissä pisteissä ja päätelty arvojen perusteella, onko verofunktio jatkuva ko.kohdissa.
Koska funktio 
 on jatkuva myös määrittelyvälien päätepisteissä, se on jatkuva koko määrittelyjoukossaan.
Vastaus: Edellä muodostettu valtion tuloverofunktio on jatkuva.
Olkoon funktio 
 jatkuva suljetulla välillä 
. Jos arvot 
 ja 
 ovat erimerkkiset, niin välillä 
 on ainakin yksi kohta 
, jossa 
. Tätä lausetta kutsutaan 
Bolzanon lauseeksi. Sen avulla voidaan määrittää likiarvoja funktion nollakohdille kaventamalla väliä, jolta nollakohta löytyy, halutulle tarkkuudelle. 
Yhtälöllä 
 on yksi reaalijuuri. Määrää sen likiarvo yhden desimaalin tarkkuudella.
Kirjoitetaan yhtälö muotoon 
, jolloin yhtälön ratkaisu on funktion 
 nollakohta. Funktio 
 on kaikkialla jatkuva. Koska
funktiolla 
 on nollakohta ja esimerkin yhtälöllä ratkaisu välillä 
. Haarukoidaan ratkaisuväliä Bolzanon lauseen avulla aina pienemmäksi ja pienemmäksi, kunnes haluttu tarkkuus saavutetaan. 
Koska funktion 
 nollakohta on välillä 
, yhtälön 
 ratkaisun yksidesimaalinen likiarvo on 
6.   Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä sairauspäiväraha ja kuntoutusraha 
 (mk/vrk) määräytyvät vuotuisten työtulojen 
 (mk/v) perusteella seuraavasti (Kela 1998) 
Tutki, onko tämä funktio jatkuva.
7.   Määrää vakio 
 siten, että funktio
on jatkuva kaikkialla. Piirrä tämän jatkuvan funktion kuvaaja.
8.   Konstruoi koko reaalilukujen joukossa määritelty funktio, jonka ainoa epäjatkuvuuskohta on 
.
9.   Osoita piirtämällä, että yhtälöllä 
 on täsmälleen yksi ratkaisu. Määrää sen likiarvo yhden desimaalin tarkkuudella.