ei ole määritelty, kun . Funktio on kuitenkin määritelty kohdan
läheisyydessä. Tutki, mitä funktion
arvoille tapahtuu, kun muuttujan
arvot lähestyvät lukua 1.
Lasketaan funktion arvoja kohdan molemmin puolin.
Taulukon mukaan funktion arvot lähestyvät lukua 3, kun muuttujan
arvot lähestyvät lukua 1 sekä oikealta että vasemmalta.
Vastaus: Funktion arvot lähestyvät lukua 3, kun muuttujan arvot lähestyvät lukua 1.
Sanotaan, että edellisen esimerkin funktion raja-arvo kohdassa
on 3. Tätä merkitään
Funktiolla
on kohdassa
raja-arvo
, merkitään
jos funktion arvot tulevat miten tahansa lähelle lukua
, kun muuttujan
arvot ovat riittävän lähellä lukua
. Raja-arvo voidaan merkitä myös
, kun
. [
Lyhenne lim tulee latinan kielen sanasta limes, joka tarkoittaa rajaa.
]
Raja-arvo kuvaa funktion käyttäytymistä tietyn kohdan läheisyydessä, ei tässä kohdassa. Jos funktion raja-arvo kohdassa on
, funktio ei välttämättä ole edes määritelty tässä kohdassa. Jos funktio on määritelty, kun
, funktion arvo
ei välttämättä ole sama kuin sen raja-arvo tässä kohdassa. Kaikissa oheisen kuvan tapauksissa funktion
raja-arvo kohdassa
on sama, mutta keskimmäisessä tapauksessa funktio ei ole määritelty tässä kohdassa ja oikeanpuolesen kuvion funktion raja-arvo ja funktion arvo kohdassa
ovat erisuuret.
Jotta funktiolla olisi raja-arvo
kohdassa
, on funktion arvojen
lähestyttävä lukua
lähestyttiinpä kohtaa
oikealta tai vasemmalta. Oheisen kuvan funktion
arvot lähestyvät lukua 2, kun lähestytään kohtaa
vasemmalta, ja lukua 3, kun kohtaa lähestytään oikealta.
Sanotaan, että funktion
vasemmanpuoleinen raja-arvo kohdassa
on 2, merkitään
ja
oikeanpuoleinen raja-arvo kohdassa on 3, merkitään
Funktiolla on kohdassa
raja-arvo ainoastaan, jos nämä ns.
toispuoleiset raja-arvot ovat yhtäsuuret:
Funktiolla ei myöskään ole raja-arvoa kohdassa , jos funktion arvot kasvavat (tai vähenevät) rajatta lähestyttäessä tätä kohtaa sekä vasemmalta että oikealta. Esimerkiksi funktiolla
ei ole raja-arvoa kohdassa
, koska
, kun
. Sanotaan, että funktiolla
on kohdassa
epäoleellinen raja-arvo ääretön, jota merkitään
Funktion raja-arvo voidaan määrittää algebrallisesti seuraavien laskusääntöjen avulla.
Edellä esitettyjen laskusääntöjen nojalla polynomifunktion ja rationaalifunktion raja-arvo sen määrittelyjoukon pisteessä on sama kuin funktion arvo, jolloin raja-arvo voidaan laskea suoraan sijoittamalla.
Rationaalifunktiolla voi olla raja-arvo myös sen nimittäjän nollakohdassa, jossa funktio ei ole määritelty. Tällöin rationaalifunktion lauseke on mahdollista muokata (esim. supistamalla) muotoon, joka on määritelty ko. kohdassa.
Funktio ei ole määritelty kohdassa . Kun
, tarkasteltavan rationaalifunktion osoittaja ja nimittäjä lähestyvät nollaa. Koska
on sekä osoittajan että nimittäjän nollakohta, molemmat ovat jaollisia
:llä. Jaetaan osoittaja ja nimittäjä tekijöihin ja supistetaan niiden yhteisellä tekijällä. Jos muodostunut lauseke on määritelty kohdassa
, raja-arvo on olemassa ja se on sama kuin funktion arvo.
HUOM! Raja-arvon määrityksessä voidaan käyttää myös seuraavanlaista merkintää
Funktio ei ole määritelty, kun . Kun
, sekä osoittaja että nimittäjä lähestyvät jälleen nollaa. Tämä viittaa siihen, että funktion lauseketta voidaan sieventää supistamalla. Lavennetaan funktion lauseke ensin erotusta
vastaavalla summalla
.
HUOM! Funktion lauseke voidaan supistaa myös ilman edellisen kaltaista lavennusta, kun huomataan, että . Siis
Määrää paraabelille pisteeseen
piirretyn
tangentin eli sivuajan kulmakerroin.
Osaamme määrittää suoran kulmakertoimen ainoastaan, jos siltä tunnetaan kaksi pistettä. Tässä tehtävässä sivuavalta suoralta kuitenkin tiedetään vain sivuamispiste . Ratkaistaan tehtävä epäsuorasti. Paraabelin
sekantti on suora, joka leikkaa käyrän kahdessa eri pisteessä. Määrätään pisteen
kautta kulkevan sekantin kulmakerroin. Kun toinen leikkauspiste lähestyy pistettä
, sekantti lähestyy tähän pisteeseen piirrettyä tangenttia. Kyseisen tangentin kulmakerroin saadaankin sekantin kulmakertoimen raja-arvona.
Olkoon pisteen kautta kulkevan sekantin ja paraabelin toinen leikkauspiste
. Sekantin kulmakerroin on tällöin
Toinen leikkauspiste lähestyy pistettä ja sekantti kiertyy tangentin suuntaiseksi, kun
. Paraabelille
pisteeseen
piirretyn tangetin kulmakerroin on siten raja-arvo