[Ylempi pääsivu] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]
Aloitetaan tasoesimerkillä. Tason luonnollisen kannan vektoreilla ja
on todettu olevan sellainen erityinen ominaisuus, että mikä tahansa tason vektori voidaan yksikäsitteisesti esittää näiden lineaarikombinaationa. Tasossa on kuitenkin muitakin vektoreita, joilla on samanlainen 'kantaominaisuus´. Esimerkiksi, jos
ja
,
jokaisella vektorilla
on mitä ilmeisimmin jokin esitys
.
Itse asiassa tämä voidaan varmentaa laskemalla: jos
,
valitsemalla
ja
saadaan yhtälö
toteutumaan. Nämä kertoimet ovat kaiken lisäksi ainoat mahdolliset. Geometrisesti tämäkin on varsin selvää ja se voidaan toisaalta myös todentaa ratkaisemalla kertoimet yhtälöstä
(missä vektorien
ja
paikoille on ensin sijoitettu annetut lukuparit).
Millaiset vektorit sitten tällaisiksi 'kantavektoreiksi' kelpaavat? Jos vaikkapa olisi valittu vektorit ja
,
tämä ei varmaankaan olisi käynyt! (Miksi?) Jos taas olisi valittu vektorit
,
ja
,
kaikki tason vektorit voitaisiin kyllä ilmoittaa näiden lineaarikombinaationa valitsemalla yksinkertaisesti vektorin
kertoimeksi aina nolla, mutta tämä esitystapa ei enää olisi suinkaan ainoa mahdollinen. Viimeksi mainittu vektori
olisi siten tavallaan turha.
Tarkastellaan edellä kuvattua kantaominaisuutta yleisessä avaruudessa .
Siihen tarvitaan paria määrittelyä. Vektorin
sanotaan olevan vektoreiden
,
,
...,
lineaarikombinaatio (tai
lineaariyhdistelmä), jos se voidaan esittää muodossa
joillakin kertoimilla ,
,
...,
.
Jos
,
typistyy summa muotoon
.
Edelleen vektorijoukon (jossa on vähintään kaksi vektoria) sanotaan olevan
lineaarisesti
riippuva (tai
sidottu), jos jokin niistä voidaan esittää muiden lineaarikombinaationa. Muussa tapauksessa kyseinen vektorijoukko on
lineaarisesti
riippumaton (eli
vapaa). Vektorijoukko on siis lineaarisesti riippumaton, jos mitään sen vektoreista ei voida esittää muiden vektoreiden lineaarikombinaationa. Vektorijoukon sijasta voidaan puhua myös sen vektoreiden lineaarisesta riippuvuudesta tai riippumattomuudesta.
Jos tasossa valitaan ja
,
on
ja siten vektorijoukko
on lineaarisesti riippuva.
Jos taas valitaankin ,
niin selvästi
ja
kaikilla reaaliluvuilla
.
Niinpä
on nyt lineaarisesti riippumaton vektorijoukko.
Selvitä, ovatko vektorit ja
lineaarisesti riippuvat vai riippumattomat, kun
Miten kahden vektorin riippuvuus tai riippumattomuus on helposti nähtävissä?
Jos jokin vektori voidaan lausua muiden lineaarikombinaationa, tarkasteltava vektorijoukko on määritelmän mukaan lineaarisesti riippuva. Mutta se, onko jokin vektori - ja mikä niistä - muiden lineaarikombinaatio, voi olla vaikea keksiä. Yksinkertaisesti voi olla ylivoimaista käydä kaikkia mahdollisuuksia läpi. Tarvitaan varmempia menetelmiä. Erään ratkaisun antaa seuraava tulos.
Vektorijoukko on lineaarisesti riippumaton, jos ja vain jos ehto
Todistus.
Tottakai ,
mikäli
.
Mutta näin yksinkertaisesti ei toki väitetäkään! Yhtäpitävästi muotoiltuna väitetään nimittäin, että vektorijoukko
on lineaarisesti riippuva täsmälleen silloin, kun ehto
toteutuu myös, kun jokin kerroin
on nollasta eroava. Todistetaankin väite tässä muodossa.
Jos ja jokin
,
esimerkiksi vaikka
,
silloin on
ja siten on lineaarisesti riippuva. Sama päättely toimii olipa mikä tahansa muu kerroin nollasta eroava. Tätä kerrointa vastaava vektori voidaan silloin lausua muiden lineaarikombinaationa.
Edellä oleva päättely toimii kääntäenkin: Jos esimerkiksi vektori voidaan esittää muiden lineaarikombinaationa eli muodossa
,
on
missä ainakin vektorin kerroin on nollasta eroava. Sama päättely toimii muunkin kuin ensimmäisen vektorin suhteen.
Yhden vektorin muodostamalle joukolle voidaan yllä olevan lauseen mukaisesti asettaa, että se on lineaarisesti riippumaton täsmälleen silloin, kun
.
Pätee nimittäin, että
Kaksio ,
missä
,
on taas lineaarisesti riippumaton täsmälleen silloin, kun kumpikaan ei ole toisen monikerta. Jos kumpikaan niistä ei ole nollavektori, riippumattomuuden toteamiseen riittää, että toinen näistä vektoreista ei ole toisen monikerta. Ehto
(kun
) on nimittäin yhtäpitävä ehdon
kanssa.
On myös helppo varmistua siitä, että mikään lineaarisesti riippumaton vektorijoukko ei voi ylipäätään sisältää nollavektoria.
Olkoot ja
.
Selvitetään näiden tasovektorien lineaarinen riippuvuus ensin määrittelyn kautta eli katsomalla, milloin niiden lineaarikombinaatio on nollavektori. Päättelystä
nähdään, että tämä toteutuu vain, kun molempien vektoreiden kertoimet ovat nollia. Siten vektorijoukko on lineaarisesti riippumaton. Sama voidaan nähdä toki suoraan siitä, että mikään (nollasta eroavan) vektorin
monikerta
ei voi mitenkään antaa vektoria
.
Olkoot ,
ja
.
Selvitetään näiden avaruusvektoreiden lineaarinen riippuvuus katsomalla, milloin niiden lineaarikombinaatio on nollavektori. Nyt
Ratkaistaan saatu yhtälöryhmä Gaussin ja Jordanin menetelmällä. Muodostetaan laajennettu kerroinmatriisi ja muokataan sitä seuraavasti:
Siten ,
mikä osoittaa, että vektorit
,
ja
ovat lineaarisesti riippumattomat.
Olkoot nyt ,
ja
.
Selvitetään näiden avaruusvektoreiden lineaarinen riippuvuus katsomalla, milloin niiden lineaarikombinaatio on nollavektori. Nyt
Saadusta yhtälöryhmästä nähdään, että edellinen yhtälö toteutuu ainakin arvoilla ja
.
Toisesta yhtälöstä saadaan tämän jälkeen, että
.
Tuloksena on, että ainakin yhtälö
pätee. Tämä osoittaa, että vektorit
,
ja
ovat lineaarisesti riippuvat. Samaan tulokseen olisi päästy heti suoraankin, jos vain olisi jotenkin arvattu, että
.
(b) Keksi jokin sellainen vektori ,
joka on vektorien
ja
lineaarikombinaatio ja jonka kaksi ensimmäistä koordinaattia ovat erimerkkiset.
(c) Keksi vektori ,
joka ei ole vektorien
ja
lineaarikombinaatio. Osoita sitten vektorit
,
ja
lineaarisesti riippumattomiksi.