[Etusivu] [Sisältö] [Luku I II III IV V VI] [Hakemisto]
[Ylempi pääsivu] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]


VI.5.  Jakauma ja odotusarvo

Olkoon äärellisen todennäköisyyskentän perusjoukko. Satunnaismuuttujaksi sanotaan yleisesti mitä tahansa satunnaisilmiöön liittyvää funktiota . Nopanheitossa se voi olla sama kuin tuloksena oleva silmäluku, kun taas lapsen sukupuolen määräytymisessä voidaan asettaa esimerkiksi, että ja .

Satunnaismuuttujan yhteydessä merkinnällä , missä , tarkoitetaan tapahtumaa . Tämän avulla määritellään ns. kertymäfunktio , jolle . Äärelliseen todennäköisyyskenttään liittyvän kertymäfunktion kuvaaja on aina portaittain kasvava. Se saa arvonlisäyksen kohdissa ja on näitten välillä vakiosuuruinen.

Satunnaismuuttujan tiheysfunktiolla eli frekvenssifunktiolla taas tarkoitetaan kuvausta , jolle . Tiheysfunktion saamista arvoista eli alkeistapausten todennäköisyyksistä muodostuu satunnaismuuttujan jakauma. Sitä sanotaan myös satunnaisilmiön todennäköisyysjakaumaksi.

Esimerkki 6.5.1.

Nopanheitossa perusjoukkona on ja satunnaismuuttujalle voidaan asettaa, että joukossa . Tiheysfunktio saa aina arvon ja kertymäfunktiolle on

 

Kertymäfunktion kuvaaja on porrasfunktio. Piirrä tiheys- ja kertymäfunktion kuvaajat.

 

Esimerkki 6.5.2.

Heitettäessä noppaa neljästi olkoon saatujen kuutosten lukumäärä. Tiheysfunktio saa silloin binomitodennäköisyyden mukaan arvot

 

Taulukoidaan tiheysfunktion ja kertymäfunktion arvot näissä pisteissä:

Alla ovat vielä tiheys- ja kertymäfunktioiden kuvaajat. Kertymäfunktion arvo kokonaislukupisteissä on ylemmällä tasolla oleva arvo.

Satunnaismuuttujan jakaumaan liittyy pari sen reaaliakselille sijoittumista kuvaavaa tunnuslukua, nimittäin odotusarvo ja keskihajonta. Satunnaismuuttujan odotusarvo on sen todennäköisyyksillä painotettu keskiarvo, ts.

 

kun ja . Jakauman hajaantumista kuvaa taas keskihajonta

 

Esimerkki 6.5.3.

Nopanheitossa silmäluvun ilmoittavan satunnaismuuttujan odotusarvo on

 

Tässä tapauksessa odotusarvo ei ole ollenkaan mahdollinen tulos. Odotusarvo ei siten välttämättä ole odotettavissa oleva arvo.

Nopanheitossa keskihajonnan neliö on

 

joten keskihajonta on

 

Esimerkki 6.5.4.

Heitettäessä noppaa neljästi olkoon saatujen kuutosten lukumäärä. Tiheysfunktion arvot on taulukoitu esimerkissä 6.5.2. Odotusarvoksi saadaan siten

 

 

Yleisesti toistokokeeseen liittyvän binomijakauman odotusarvo on ja keskihajonta , kun on toistojen lukumäärä ja on tarkasteltavan tapahtuman onnistumistodennäköisyys. Todistus sivuutetaan tässä.

Esimerkki 6.5.5.

Edellisen tehtävän nopanheitossa on kyse binomijakaumasta, jossa ja . Odotusarvoksi saadaan siten ja keskihajonnaksi

 

 

Harjoitustehtäviä

1.   Laatikosta, jossa on 6 valkoista ja 10 mustaa palloa, nostetaan umpimähkään 5 palloa. Määrää sen satunnaismuuttujan odotusarvo, joka ilmoittaa nostettujen valkoisten pallojen määrän. Tarvittavat todennäköisyydet ovat laskettavana pykälän Otanta ja toistokoe tehtävässä 1. Piirrä myös tiheys- ja kertymäfunktioiden kuvaajat.

2.   Tee edellinen tehtävä ( 6 valkoisen ja 10 mustan pallon joukosta nostetaan umpimähkään 5 palloa) sillä muutoksella, että pallot pannaan joka noston jälkeen takaisin laatikkoon. Tarvittavat todennäköisyydet ovat laskettavana pykälän Otanta ja toistokoe tehtävässä 2.

3.   Arpajaisissa on myytävänä 300 kahden euron hintaista arpaa. Päävoittona on 100 euroa, toisena voittona 40 euroa ja kolmantena 20 euroa. Muita voittoja ei ole. Laske yhdellä arvalla saatavan voiton odotusarvo.

4.   Tarkastele pykälän Ehdollinen todennäköisyys tehtävän 8 hajamielisen herran sateenvarjon unohtamisilmiötä. Määrää sen satunnaismuuttujan odotusarvo, joka ilmoittaa sen, kuinka monenteen kauppaan sateenvarjo on unohtunut. Piirrä myös tiheys- ja kertymäfunktioiden kuvaajat.


[Ylempi pääsivu] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]