Kuvaus

Aluksi kerrataan luettelonomaisesti muutamia perusasioita kuvauksista.

·   Funktio eli kuvaus on sääntö (relaatio), joka liittää kuhunkin lähtöjoukon eli määrittelyjoukon alkioon yhden (ja vain yhden) maalijoukon alkion . Tätä yhteyttä merkitään ja alkiota sanotaan alkion kuvaksi tai funktion arvoksi pisteessä .

·   Kuvauksessa osajoukon kuva(joukko) on kaikkien joukon alkioiden kuvien muodostama joukko

.

·   Edellisestä erikoistapauksena funktion kuvajoukko eli arvojoukko on koko joukon kuvajoukko

.

·   Osajoukon alkukuva on joukon osajoukko

.

·   Edellisestä erikoistapauksena alkion alkukuva on

.

·   Funktio on injektio, jos se kuvaa kaikki alkiot eri alkioiksi ts. jos aina, kun . On sama asia vaatia, että ehdosta seuraa aina, että .

·   Funktio on surjektio (eli epijektio), jos sen kuvajoukko on koko maalijoukko ts. jos jokaiselle löytyy niin, että .

·   Funktio on bijektio, jos se on sekä injektio että surjektio eli jos jokaista vastaa täsmälleen yksi , jolle .

·   Identtinen kuvaus on kuvaus , jolle kaikilla .

·   Funktioiden ja yhdistetty kuvaus on se kuvaus , jolle kaikille .

·   Bijektion käänteiskuvaus on se kuvaus , jolle silloin, kun . On yhtäpitävää vaatia, että kaikilla ja kaikilla . Nämä ehdot voidaan ilmoittaa myös muodossa ja .

·   Kahden bijektion ja yhdistetty kuvaus on myös bijektio. Tällöin .

Esimerkki 6.1.

Kuvaus , , on bijektio. Käy läpi sen injektiivisyys ja surjektiivisuus! Sen käänteiskuvaus on , jolle .

Jos lisäksi on kuvaus, jolle (joka muuten ei ole bijektio), saadaan yhdistetyksi kuvaukseksi kuvaus

.

Tässä esimerkkitapauksessa myös yhdistetty kuvaus on määritelty ja sen lauseke on

.

Kumpikaan yhdistetyistä funktioista ei ole bijektio.