[Ylempi pääsivu] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]
Kertaamme ensin perusasioita kuvauksista. Kahden kuvauksen ja
yhdistetty
kuvaus
määritellään asettamalla
kaikilla
. Joukon
identtinen
kuvaus
taas määritellään yksinkertaisesti säännöllä
kaikilla
.
Kahden joukon välinen kuvaus on erikoisesti
injektio,
surjektio tai
bijektio seuraavassa taulukossa esitettyjen määrittelyjen mukaisesti.
Bijektiolla on aina
käänteiskuvaus
,
jolle
Nämä ehdot voidaan kirjoittaa myös muotoon
Esimerkiksi alla olevan kuvan mukainen nelialkioisten joukkojen välinen kuvaus on bijektio.
Tarkastelemme jatkossa erityisesti saman joukon bijektioita
itselleen. Näitä sanotaan, varsinkin äärellisille joukoille
,
myös
permutaatioiksi. Kiinteälle joukolle
käytämme kaikkien sen bijektioiden joukosta merkintää
,
siis
Koska bijektioiden yhdistetyt kuvaukset ja niiden käänteiskuvaukset ovat edelleen bijektioita, ovat joukon kahden permutaation
ja
myötä aina permutaatioita myös kuvaukset
,
,
,
,
,
,
jne. Lisäksi tiedetään, että bijektioille pätee sääntö
.
Erityisesti joukoille käytetään permutaatioiden muodostamasta joukosta myös merkintää
. Tapauksessa
löytyy vain yksi permutaatio, identtinen kuvaus. Siitä syystä oletammekin jatkossa aina, että
. Näitä joukkoja
tarkastelemme lähemmin.
Määrätään joukon alkiot. Kaksialkioiselle joukolle
voi löytää vain kaksi bijektiota. Kuvan merkinnöin siis
.
Määrätään joukon alkiot. Kolmialkioisen joukon
alkiot voi panna eri järjestykseen (permutoida) seuraavasti: 1−2−3, 2−1−3, 3−2−1, 1−3−2, 2−3−1, 3−1−2, yhteensä siis kuudella eri tavalla. Näistä jokainen voidaan ilmoittaa kuvauksena, esimerkiksi tapausta 2−1−3 esittää alla kuvattu kuvaus
.
Tämä sama riippuvuus ilmoitetaan usein myös vähemmän pystysuunnassa tilaa vievästi kaksirivisenä taulukkona tai 'matriisina' seuraavaan tapaan:
Siinä alarivissä ovat lueteltuina ylärivin alkioiden kuvat: ,
ja
. Tällä tavalla esitettynä joukon
alkiot ovat siten:
Yleisemminkin permutaatiota merkitsemme 2−rivisenä taulukkona seuraavasti
Tällaisessa esityksessä alkio ja sen kuva-alkio ovat aina allekkain. Näiden parien järjestyksellä ei ole merkitystä, vaikkakin ne usein esitetään ylärivin lukujen pienuusjärjestyksessä. Esimerkiksi kaikki seuraavat matriisit esittävät samaa edellä olevan esimerkin permutaatiota :
Koska permutaatiot ovat kuvauksia, ovat kaksi permutaatiota samat, jos ne kuvaavat kaikki alkiot täsmälleen samalla tavalla. Tämän perusteella voimmekin päätellä, montako eri permutaatiota joukossa
on. Ensinnäkin kuva-alkio
voidaan valita
eri tavalla. Koska permutaatioille (eli bijektioille) eri alkioiden pitää kuvautua eri alkioiksi, alkio
voidaan valita sen jälkeen enää
eri tavalla. Näin jatkamalla (ja induktiolla todistamalla) saadaan seuraava tulos.
Joukossa on
eri alkiota (permutaatiota), ts.
.
Lauseessa esiintyvä kertoma määritellään tulona
. Tuloksen mukaan
ja
,
kuten edellä esimerkeissä 4.1.1 ja 4.1.2 todettiinkin. Sen jälkeen mahtavuudet kasvavat nopeasti:
Opiskelutehtävä 34. (Permutaatioiden lukumäärä)
(a) Kuinka monta sellaista permutaatiota, jotka kuvaavat alkion 1 itselleen, on ryhmässä ? Entä sellaista, jotka kuvaavat joko alkiot 1 ja 2 molemmat itselleen tai molemmat toisikseen?
(b) Yleistyksenä ilmoita edelleen, kuinka monta sellaista permutaatiota, jotka kuvaavat
ensimmäistä alkiota kaikki itselleen, on ryhmässä
? Entä sellaista, jotka kuvaavat ne keskenään joko itselleen tai toisikseen?
Permutaatioita voidaan tietenkin yhdistää kuten kuvauksiakin. Usein vain kuvausten yhdistämistä osoittava pallomerkintä jätetään pois ja sen sijasta käytetään pelkkää tulomerkintää (ilman mitään välimerkkiä).
tulot (esimerkin 4.1.2 merkintöjä käyttäen). Näiden yhdistetylle kuvaukselle on
Sama nähdään myös graafisesti:
Vastaavasti samat permutaatiot toisinpäin kerrottuna antavat tuloksen
Huomaa erityisesti, että permutaatiot kerrotaan, kuten kuvaukset yhdistetään, oikealta vasemmalle: ensin siis katsotaan, mitä oikeanpuoleinen kuvaus tekee kullekin alkiolle, ja sitten, mitä vasemmanpuoleinen tekee niille sen jälkeen. Esimerkiksi yllä viimeisimmässä yhtälössä kuvaa alkion 3 ensin alkioksi 2 ja
sitten alkion 2 alkioksi 1; yhdistettynä siis alkio 3 kuvautuu alkioksi 1.
Huomaa myös, että kertolasku voi antaa eri tuloksen kertomisjärjestyksestä riippuen. Näin tapahtuikin yllä esimerkissä 4.1.4, jossa siis
Permutaation
käänteispermutaatio (käänteiskuvaus) näkyy helposti matriisiesityksestä: riittää vain vaihtaa ylä- ja alarivit keskenään (jonka jälkeen kuvausparit voi järjestää ylärivin mukaan pienuusjärjestykseen). Tämä perustuu yksinkertaisesti siihen, että permutaatiolle on
ja
.
Muodostetaan joukon alkion
(ks. esimerkki 4.1.2) käänteispermutaatio:
Opiskelutehtävä 35. (Permutaatioiden tulo ja käänteispermutaatiot)
tulot ja
sekä käänteispermutaatiot
ja
.
Opiskelutehtävä 36. (Kolmen alkion permutaatioiden tulot)
Käyttäen esimerkin 4.1.2 merkintöjä määrää joukon alkioille permutaatiot
,
,
,
,
,
,
ja
. Selvitä kussakin tapauksessa, mikä joukon
alkio tulee vastaukseksi. Vertaa myös eri tuloksia keskenään. Tunnistatko mitään sääntöjä?
Joukon kaikille alkioille
,
ja
pätevät seuraavat:
(c) ,
kun
on identtinen kuvaus,
Kaikki kyseiset ominaisuudet seuraavat suoraan kuvausten ja bijektioiden ominaisuuksista.
Yllä olevassa lauseessa kohdan (b) ominaisuutta voi sanoa
sulkujen
poistoluvaksi,
sillä sen mukaan tulo on riippumaton ryhmittelyjärjestyksestä eikä siinä siten tarvita sulkuja osoittamaan sitä. Kertomisjärjestyksellä on sen sijaan merkitystä.
Joukko varustettuna yllämainituilla alkioiden yhdistelyominaisuuksilla on taasen esimerkki eräästä yleisemmästä algebrallisesta struktuurista, nimittäin
ryhmästä. Joukkoa
sanotaankin
astetta
olevaksi
symmetriseksi
ryhmäksi. Symmetria-sanan esiintyminen nimessä selittyy myöhemmin luvussa Symmetria, kun tarkastelemme lähemmin tasokuvioiden ja avaruuskappaleiden symmetrisyyttä. Osoittautuu nimittäin, että näiden symmetrian kuvaamiseen voidaan käyttää ryhmiä
.
Ryhmän alkioiden tulot ovat siis aina edelleen sen alkioita. Kun aste
on pieni, voidaan kertomisen tulokset esittää
kertolasku- eli
operaatiotaulukon avulla. Seuraavissa esimerkeissä tämä tehdään, kun
ja
.
jolloin on identtinen kuvaus ja
. Näillä tiedoilla saadaan seuraava kertotaulukko:
Merkitään ryhmän alkioita esimerkin 4.1.2 mukaisesti
Esimerkissä 4.1.4 on laskettu, että ja
. Kun lasketaan vastaavasti kaikki muut tulot, saadaan seuraava operaatiotaulukko:
Opiskelutehtävä 37. ((Kolmen alkion permutaatioiden kertotaulukko)
Tarkista ryhmän kertotaulukon jotkin kaksi riviä tai saraketta (mutta ei kahta ensimmäistä) oikeiksi.
Renkaassa yhtälöä
ei voitu aina ratkaista. Ryhmässä
voidaan kuitenkin aina tämäntyyppiset yhtälöt
ratkaista.
Ryhmässä yhtälöllä
on yksikäsitteinen ratkaisu
. Vastaavasti yhtälöllä
on yksikäsitteinen ratkaisu
.
joten ne ovat väitettyjen yhtälöiden ratkaisuja. Se, että nämä ovat ainoat ratkaisut, nähdään taas heti, kun kerrotaan ratkaistavat yhtälöt alkiolla ,
edellinen vasemmalta ja jälkimmäinen oikealta.
Yhtälöiden ja
ratkaiseminen tapahtuu siis kertomalla yhtälöt kertoimen
käänteispermutaatiolla
siltä samalta puolelta, jolla kerroin on ratkaistavan muuttujan suhteen.
Ryhmässä pätee ns. supistamissääntö: jos
,
niin välttämättä
,
ja vastaavasti, jos
,
niin
.
Todistus. Yhtälöstä seuraa edellisen lauseen perusteella, että
Vastaavasti ehdosta seuraa, että
Supistamissääntö on hyödyllistä muistaa silloin, kun laaditaan ryhmille kertolaskutaulukoita. Tämän säännön mukaan nimittäin tällaisessa taulukossa kukin ryhmän alkio esiintyy kullakin rivillä ja sarakkeella korkeintaan yhden kerran. Toisaalta paikkoja on yhtä monta kuin käytettäviä alkioita, joten itse asiassa kukin ryhmän alkio esiintyy kullakin rivillä ja sarakkeella täsmälleen kerran.
sen potensseja. Laske siis potensseja ,
,
…, sekä myös potensseja
,
,
,
…. Päättele sääntö, jonka avulla voit ilmoittaa minkä tahansa potenssin
.
Ratkaise ,
ja
yhtälöistä
,
ja
.
3. Osoita, että ryhmässä ehdosta
ei voi päätellä aina, että
. (Vihje: Etsi ensin ryhmästä
sopiva vastaesimerkki ja yleistä se sitten).