Tämän modulin ensimmäinen osa käsitellään intensiiviviikonloppuna 24.-25.5.2002. Tuolloin tutustutaan potenssi-, juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin. Modulin toinen osa jää itsenäisesti opiskeltavaksi. Tuon osan tärkein tavoite on oppia ymmärtämään yhdistetyn funktion käsite sekä perustiedot anlyyttisestä geometriasta, jota tarvitaan myöhemmissä moduleissa. Muista, että intensiivijakson jälkeen sinulla on kaksi viikkoa aikaa modulin harjoituksille ja sen toisen osan opiskelulle. On tärkeää, että opiskelet osan II asiat ennen intensiiviviikkoamme 24. Tämän modulin harjoitusten viimeinen palautuspäivä on 10.6. eli voit laskea tehtäviä vielä intensiiviviikkoa edeltävän viikonlopun ja tuoda laskut tarkastettavaksi intensiiviviikon alussa.
Olemme jo tutustuneet funktion käsitteeseen sekä polynomi- ja rationaalifunktioihin. Näihin funktiotyyppeihin palaamme vielä seuraavassa modulissa, jossa opettelemme tutkimaan funktion kulkua derivaatan avulla. Samalla tutustumme joihinkin polynomi- ja rationaalifunktioiden sovelluksiin. Tässä modulissa jatkamme erilaisiin funktiotyyppeihin tutustumista tavallisimpien perusfunktioiden osalta. Kunkin funktiotyypin yhteydessä selvitämme, kuinka nämä funktiot määritellään, mitkä ovat niiden perusominaisuudet, millainen on kyseisen funktion kuvaaja sekä harjoittelemme funktioihin liittyvien yhtälöiden ratkaisemista ja selvitämme, millaisten reaalimaailman ilmiöiden mallittamiseen näitä funktioita käytetään.
Tässä modulissa opiskellaan matematiikan propedeuttisen kurssin luentomonisteesta luvut 4.1, 4.2.1, 4.5 ja 4.6 sekä analyyttistä geometriaa käsittelevästä luvusta kohdat 3.1 ja 3.4. Seuraa jälleen tämän tutorointipaketin ohjeita: niistä ilmenee, missä järjestyksessä asiat opiskellaan ja missä vaiheessa luentomonisteen esimerkkeihin on syytä paneutua.