Korkolasku jaetaan yksinkertaiseen korkolaskuun ja koronkorkolaskuun. Yksinkertaisessa korkolaskussa korkoaika on korkeintaan yksi korkojakso. Koronkorkolaskussa lasketaan korkoa korolle, jolloin korkoaika on yleensä useita korkojaksoja. Useimmiten korkojakso on yksi vuosi. Kun korkokanta ilmoitetaan kasvuasteena (esim. 0,25 %/kk), nähdään korkojakso (1 kk) suoraan mittayksiköstä.
Tämän luvun alussa perehdytään koronkorkolaskennan perustapauksiin: kasvaneen ja alkuperäisen pääoman selvittämiseen. Toisessa osiossa tarkastellaan jaksollisia suorituksia, joiden sovelluksena tutustutaan vielä lopuksi nykyisin suosittuun tasaerälainaan.